*

LassePipinen Helsinki, Helsinki, Helsinki

Tulevaisuuden liikenne, tervetuloa Helsinkiin

  • Liikenne päälaelleen
    Liikenne päälaelleen

Helsingin väkimäärä kasvaa koko ajan. Onneksi. Kaupunkiin mahtuu ihmisiä, kunhan ihmiset pääsevät liikkumaan kaupungissa, kaupunkiin ja sieltä pois.

Asumme siinä mielessä erityislaatuisessa suurkaupungissa, että meillä on laajasti lääniä ja suhteellisesti vähän ihmisiä, joita pitäisi liikuttaa säännöllisesti ja tehokkaasti. Pitkät välimatkat koko pääkaupunkiseudulla tuovat oman lisähankaluutensa yhtälöön.

Helsingin kaltaisella maa-alueella, jossa tiheimmin liikennöity alue on maantieteellisesti pussinpohja ja ihmisten halu asua harvakseltaan pientaloissa asettavat suuren haasteen vastata yksillöllisen liikkumisen tarpeisiin. Tosiasia nimittäin on, että jokainen mielellään matkustaisi oman aikataulun mukaan, mahdollisimman itsenäisesti. Ratkaisu ei välttämättä aina ole suurikapasiteettinen raideliikenne.

Lisää älyä liikkumiseen - heti

Esimerkiksi Isossa-Britanniassa suunnitellaan induktiojohdinmoottoritietä ja Saksassa  yksityisautoja voi jo nyt vuokrata sovelluksen välityksellä, mutta meillä Helsingissä hillotaan omistusautoja maan kalleimmilla tonteilla ja robottiautot harjoittelevat vajaan kilometrin tieosuudella ulkomaisen tekniikan voimin. Onneksi Helsinki on mukana Bloomberg-säätiön kansainvälisessä automatisoidun älyliikeenteen kokeilussa. Tämä ei kuitenkaan riitä.

Erityisesti teknologisessa kehityksessä ja pioneeriajattelussa on täällä paljon parannettavaa. Osaamista Suomesta ja Helsingistä löytyy, mutta päättäjillä pitää olla rohkeutta ottaa käyttöön keinoja yksillöllisen, automatisoidun ja paikallisesti päästöttömän liikenteen lisäämiseksi. Yksi niistä on muuten polkupyöräily.

Helsinki ja koko Suomi kaipaavat älykkäitä liikenneväyliä

Helsingin liikenne ja ihmisten liikkuminen ovat myös koko Suomen liikkumista. Olemme Etelä-Suomessa tärkeässä roolissa koko maan talouden ja liikkuvuuden kannalta. Jos täällä eivät tavarat ja ihmiset liiku, eivät ne liiku kunnolla muuallakaan maassamme.

Automatisoitujen liikenneväylien pohtiminen ja rakentaminen Helsingistä muualle Suomeen ja jopa naapurimaihin olisi syytä aloittaa aktiivisesti jo nyt.

Helsingissä liikennettä pitäisi suunnitella suuren pinta-alan ja suhteellisesti vähäisen väkimäärän lähtökohdista. Me elämme myös muualta tulevien kulutusvoimalla ja suurella määrällä tavaraa, joka kuljetetaan Helsinkiin.

Omistaminen ei kai liikenteessäkään ole tulevaisuutta. Sen sijaan kaupunkipyörät, Über ja liikkuminen palveluna (SaaS) ovat. Raskaskalustoinen joukkoliikenne on siihen vain osa ratkaisua. Pienet yksiköt, jotka liikkuvat tiheään ja palvelevat kulkijaa mahdollisimman yksilöllisten tarpeiden mukaan on toivottavasti Helsinginkin huomista.

Huomioita eri kulkumuodoista

  • Laajennetaan ajatus kaupunkipyöristä koskemaan muitakin liikuttamismuotoja.

  • Robotisoitu joukkoliikenne pienillä yksiköillä, joissa reitit ovat sellaisia, joissa kulkuneuvot voivat ladata sähköä osan matkasta.

  • Raskaan raideverkoston tarpeellisuuden pohtiminen: Johdinlankojen tai raiteiden vetäminen toimii toki kantakaupungin alueella, jossa liikkujia on paljon samanaikaisesti, mutta Helsinki-Espoo-Vantaa on suuri alue ja jokaisen pitää päästä helposti lääkäriin, kauppaan, kouluun ja töihin vaikka toisen kaupungin toiselle laidalla.

Ajatuksellinen muutos liikenteen suunnitteluun - pois uskonopeista ja katse kauas tulevaisuuteen

Kaupunkisuunnittelu perustuu tälläkin hetkellä aina jonkinlaiseen rajoittavuuteen suunnittelussa; kaavoitetaan uudelle alueelle liian vähän parkkipaikkoja, jotta ihmiset eivät käytä omaa autoa. Ajatus ohjausvaikutuksesta on kaunis, mutta palvelee todellisuutta huonosti.

Helsingin kasvu ja elinvoima lisääntyivät aikanaan huomattavasti, kun liikennesuunnittelussa 90-luvun alussa poistui ajatus yksityisliikenteen hankaloittamisesta liikennejärjestelyin. Samaa uskoa tulevaisuuteen, ympäristön ja kustannustehokkuuden nimissä toivon edelleen.

Otetaan esimerkki ulkomailta: Berliinin vanhat kadut, jotka suunniteltiin armeijan ehdoilla: sotilaiden piti niillä mahtua marssimaan, palvelevat nyt autojen vinoparkkitilana. Kun auton omistamisen pakko ja halu aikanaan vähenevät, voi kadut muuttaa esimerkiksi leveämmiksi jalankululle ja polkupyörille tai niissä voi osoittaa oman tilansa esimerkiksi sähköistetylle kumipyöräjoukkoliikenteelle.

Samaa joustavuuden ajatusta soisi Helsinkiin lisää. Ei pakkoa, vaan edistämistä. Tehdään riittävästi tilaa pyörille ja autopaikoille. Niille takuulla löytyy käyttöä myös tulevaisuudessa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Tuo maalailemasi tulevaisuus voidaan katsoa joskus 50 vuoden päästä. Metsään sitä halutaan mennä ja keräämään, niin millä sinne pääsee? Jos haluaa erikoisiin paikkoihin mennä, niin siinä pulma.

Enkä pidä kaupungista lainkaan vaan maaseudusta, metsässä haahuilemista, kalasteluista, mökkeilyistä, yms. kaupunkia en arvosta yhtään.

Käyttäjän LassePipinen kuva
Lasse Pipinen

Onneksi Suomessa piisaa runsaasti metsää, vesiä, joissa kalastaa ja mökkejäkin. Jopa Helsingissä. Itse olen niin ikään luonnonystävä ja jos luontoon liikun, voin sinne toivottavasti liikua päästöttömästä mahdollisimman pian. Tulevaisuus on aina kaukana. Jotkut ajatukset huomisessa, toiset 50 vuoden päässä.

Käyttäjän JukkaRaustia kuva
Jukka Raustia

Hyvä kirjoitus. Ehkä kyse on osittain siitä, että raideliikenteeseeen on takerruttu ideologisin perustein. Raideliikenne on kivaa ja toimii sähköllä, toisin kuin yksityisautoilu joka toimii bensalla. Näkökulma, jossa automatisoidut sähköautot huomioidaan, puuttuu ja se tulee räjäyttämään liikennesuunnittelun. Tieliikenteen tehokkuus ja ympäristöystävällisyys lisääntyy valtavasti.

Kun vielä pidemmälle mennään voidaan pohtia kotimaan henkilöraideliikenteen tulevaisuutta kun sähköbussit pystyvät ajamaan merkittävästi nykyistä suuremmilla nopeuksilla automatisoiduilla teillä ja toisaalta sähkökäyttöiset lentokoneet pystyvät tarjoamaan pidemmille matkoille nopeampaa ja helpommin skaalautuvaa matkustamista.

Käyttäjän LassePipinen kuva
Lasse Pipinen

Toivon kovasti, että maalailemamme tulevaisuus on nopeasti nykypäivää. Tiedoston toki myös sähkökäyttöisten ajoneuvojen energiansaannin ongelmat. Toistaiseksi laskut väittävät, että suuremmilla yksiköillä tuotettu energia (henkilöautoon verrattuna) olisi vähempipäästöistä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Muistan, että lapsuudessani Helsingin kantakaupungissa oli sähköbusseja (n.s. johdinautoja) pilvin pimein. Ne vain poistuivat jossain vaiheessa.

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

"pilvin pimein"?
Ei niitä ollut kuin yhdellä linjalla, n:o 14.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Ehkä oli sitten noin. Se 14 taisi kierrellä pitkin niemeä vähän siellä sun täällä, kun oli kantakaupungin spektaakkelina niin merkittävä.

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen Vastaus kommenttiin #5

Ei kierrellyt "siellä sun täällä". Kulki vain ydinkeskustan ulkopuolella lännessä Eirasta Tukholmankadulle.
Rautatieasemalle saapuneet maalaiset eivät sitä ikinä nähneet.

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen

”Automatisoitujen liikenneväylien pohtiminen ja rakentaminen Helsingistä muualle Suomeen ja jopa naapurimaihin olisi syytä aloittaa aktiivisesti jo nyt.”

Tässä yksi pohdinta em. pyynnöstä:
Älykkään automatisoidun liikenteen pohtiminen aloitettiin jo viime vuosituhannelle, kun nähtiin miten eri liikennemuodot kehittyvät Euroopassa.

Asiasta neuvoteltiin ja asiaa tutkittiin laajasti EU.ssa vihdoin vuonna 2011 sovittiin linjoista, joilla edetään. Tehtiin EU liikennestrategia. http://ec.europa.eu/transport/themes/strategies/20... Ja sille sovittiin yhteiset niin tavoitteet ilmastollisesti, kestävän kehityksen mukaisesti kuin tukimenetelmät. Seurannan tuloksia olemme voineet todeta World Bank LPI:stä.

Valitettavasti olemme pudonneet po LPI vertailuissa sijalta 3 nyt sijalle 15. http://lpi.worldbank.org/

Myös vaihtoehto maanteitten multirakentamisille useilla miljardeilla vuodessa ja Tallinan tunnelille on olemassa, raide/kuorma auto shuttle :
Meidän logistiset kaksinkertaiset kustannuksemme eivät vähene tallina tunnelilla lainkaan, ehken päinvastoin mikäli kuorma auto liikenne vain kasvaa tulevaisuudessa.

Meidän todellinen ongelma on että emme saa tänne EU tukia ( esim Ruotsi saa 14 kertaa enemmän mitä Suomi) ja ne johtuvat hyvin pitkälle siitä että me suunnittelemme , EU liikennestrategian vastaista liikenneverkkoa kokonaisuudessaankin.

Kehitämme maantie/katu liikennettämme, kun meidän pitäisi EU:ssa kestävän kehityksen mukaisesti EU tukimenettelyjen avulla siirtää maantieliikennettä vesille ja raiteille. Tämä on jopa virallisen Suomen ja voimassa olevan liikennepoliittisen selonteon mukaisesti jätetty tekemättä.

Helsingin kehittämisessä em vaihtoehtoinen muutos, merkitsisi käytännössä sitä, että Vuosaaresta ja kantakaupungista poistuisi vähintään 3 miljoonaa tonnia lasteja älyliikenteen ja uusien sisävesi/meri väylien ansiosta tapahtuviksi Järvi suomen ja Euroopan välisissä suorissa liikenneyhteyksissä ,ilman että lastit poikkeaisivat tai niitä uudelleen lastattaisiin uusiin tai vanhoihin automaattiväyliin varastoihin tai juniin Helsingissä.
Tämä olisi todellista rakennemuutosta koko maata ja sen logistista tehokkuutta ajatellen. (Lipponen oli ensimmäinen 1900 luvun pääministeri joka asetti Suomi on saari logistiikan ensisijaiseksi kehittämismalliksi - ja tyrmäsi sisävesiliikenneväylien kehittämisen - malliin minkä Ruotsi otti käyttöön -Nearest port is best port, jossa sisävesiä kehitetään EU liikennestrategian edellyttämällä tavalla)

Pääsisimmekö tällä meidän kolmin kertaisesta(96) kuorma auto määrästä lähemmäs Saksaan(33 autoa/tuhatta henkeä kohden) tai edes Ruotsin 56/1000 henkeä vastaavaan ?

Mikäli todella poliitikot näin valitsisivat niin , uskon että meidän onneksemme koituisi se, että maamme nykyiset määrärahat liikenteelle uudelleen kohdistettuina tuottaisivatkin aivan uutta modernia kestävän kehityksen mukaista mahdollisuutta, kun kaikki rahat eivät hupenisi maanteitten loputtomasti kasvaneisiin suurten kuorma autojen ja kuorma auto liikennevolyymien maanteille aiheuttamiin korjausvelkoihin.

Käyttäjän JandausRahnasto kuva
Jandaus Rahnasto

Human needs no apply. Youtubesta ja siihen perään IQ Millenial Question. Panee miettiin.

Toimituksen poiminnat