LassePipinen Helsinki, Helsinki, Helsinki

Sähköautotolppa joka nurkkaan

  • Sähköautotolppa joka nurkkaan

Suomessa on vähän sähköautoja. Miksi. Pitkät välimatkat, kylmä keli, vähän lautauspistokkeita, Mutta mikään näistä ei ole ylitsepääsemätön ongelma. Paitsi ehkä kylmä keli. Usein myös keliolosuhteiden takia autoilu on Helsingissäkin houkutteleva vaihtoehto.

Helsingissä liikkumista ja liikennettä pitää suunnitella niin, että ihmisille se olisi mahdollisimman vähän aikaa ja vaivaa vievää. Ympäristölle ja samalla tietenkin myös kaupunkilaisille saasteetonta ja melutonta. Siksi liikennesuunnittelun ei pidä suosia autoilua tai pyöräilyä jomman kumman kustannuksella, vaan ottaa ohjenuoraksi päästöjen absoluuttisen vähenemisen.

Sähköauto ei ole täysin päästötön ratkaisu, mutta energian tuottaminen auton sähköä varten voidaan tehdä keskitetymmin ja raakapolttoaineen kuljettamiseen ei kulu energiaa niin paljon. Helsingin pitäisi olla sähköautoilun edelläkävijä. Sitä se ei kuitenkaan ole.

Autotuotanto on loistanut poissaolollaan pitkään Suomen kamaralta. Teollisuuden ja tuotekehityksen puuttuessa ei sähköautoinfrastuktuuria ole kehittänyt kukaan, eikä se ole ollut päättäjienkään intresseissä. Vaikka Uudessakaupungissa nykyisin mersuja kasataankin, niin se ei ole vielä tehnyt meistä autoilun edelläkävijämaata. Sähköautoilua Helsinki on edistänyt pystyttämällä muutaman hassun latauspisteen. Se ei riitä alkuunkaan.

Suomalaisessa taloyhtiöparkkipaikkamaisemassa on yksi poikkeuksellinen ilmiö; lämpötolpat. Suomalaiset ovat tottuneet lämmittämään polttomoottorinsa ja auton sisätilan sähköllä. Iso osa latauskäytäntöä varten olevaa verkostoa on jo olemassa. Siksi taloyhtiöiden parkkipaikat voi jo nyt muuntaa edistämään paikallisesti päästöntä autoliikennettä.

Ajattelen tietenkin myös niin, että totta kai taloyhtiöt alkavat asentaa lataustolppia, kun niille alkaa olla kysyntää, mutta jos vaikka kuitenkin ohjaisimme valintaa niin, että auton saa takapihalle parkkiin ja ajaminen on näillä sähkönhinnoilla edullista. Nimittäin tuskin yhdelläkään autoilijalla on mitään sitä vastaan, että hänen autoilunsa olisi paikallisesti päästötöntä. Sallisin mukaan myös ns. Plug-in hybridit, joilla voi ajaa jo hyviä matkoja pelkällä sähköllä. Kaupunki-ilmassa nimittäin tuntuu parannuksena jokainen polttomoottoriauton poistuminen.

Miksi taloyhtiöt pitää saada liikenteen päästötalkoisiin mukaan? Sähköauton lataamisen ongelma on edelleen latausaika. Vaikka kaupunki asentaisi jokaiseen kadunkulmaan lautauspisteen, niin sen ehtisi aina joku muu varata ensin ja kantakaupunkilainen autoilija ei tietäisi, miten hän pääsee sähköautollaan seuraavana päivänä töihin. On hieman nurinkurista, että nykyisellään espoolainen on todennäköisemmin sähköautoilija kuin helsinkiläinen. Pientalojen pihalle kun on helpompaa järjestää piuha ja latinki autolle.

Helsingin pitää erityisesti asutusta tiivistämällä kehittää kaupunkia. Samalla ihmisten liikkumista pitää edistää niin, että se on turvallista, terveellistä ja helppoa. Siihen kuuluu tietenkin paikallisesti päästöttömän auton lisäksi ratikka, bussi, metro, paikallisjuna, polkupyörä, jalankulku, rullaluistimet ja punavuorelaisena wannabehipsterinä myös long-board.

Siis lisää tolppia, mutta ei vain kaduille. Ne pitää saada myös taloyhtiöiden pihoille. Sinne, missä autoja säilytetään ja siksi voidaan myös ladata.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Hieno esitelmä sähköauton puolesta.

Sähköauton hinta on kaksinkertainen kalliden ja suurien akkujen takia. Tuskinpa latauspisteiden lisääminen on vielä tarpeellista. Joko sinä itse olet ostanut sellaisen?

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala

En kanssa mielelläni osallistu lataus-sosialisointiin.
Käyttäjät maksakoon ongelmistaan.

Käyttäjän LassePipinen kuva
Lasse Pipinen

Sähköauton hinta ei ole enää kaksinkertainen. Kalliimpia toki edelleen ovat. Latausinfran puute on iso este sille, että kaupungissa ajettaisiin paikallisesti päästöttömästi. Itse vielä ajan polttomoottoriautolla. Toivottavasti taloyhtiöni päättää pian rakentaa lämpötolppien paikalle latausmahdollisuuden.

Käyttäjän paavonevalainen kuva
Paavo Nevalainen

Olen nähnyt Kalifornian osavaltion laskelmat suurimmasta mahdollisesta sähköautoistumisen asteesta. Heillä sähköverkon siirtokapasiteetti on rajoittava tekijä. Yksityisautoista saataisiin latautumaan vain osa, ja tavaraliikenne on teknisesti muutenkin mahdoton, ellei vetytekniikka sitten yllätä.

Muistelen, että liikenne on n. viidesosa energiankulutuksesta. Insinöörimäisesti ajateltuna sähköautoistuminen merkitsee sitä, että annetaan vain niiden, joilla mynttiä on, ajaa, eli pienennetään ajosuoritetta paljon. Se olisi kyllä hieno siirto. Suurin osa yksityisautoilua lienee yhteiskunnan kannalta melko turhaa. :)

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Sähköautojen kaupan suurin este on nimenomaisesti niiden hinta. Tesloja toki kaduillamme liikkuu jonkin verran, mutta 100 000 euron ostohinnallaan niitä ei voi kutsua varsinaisiksi kansanautoiksi.

Sitä ei käy kieltäminen, etteikö sähköautoilu olisi ratkaisu paremman ympäristön ja huomisen puolesta. Tätä kehitystä saamme kuitenkin odottaa, koska vain harvoilla on varaa sähköautoon ja näilläkin harvoilla vain osalla on edes mielenkiintoa niitä kohtaan.

Sähköautojen nopea yleistyminen johtaisi myös sähköntuotannon ja siirron infrastruktuurin ongelmiin. Tuotannon ja siirron kapasiteetin rajat tulisivat vastaan sellaisina päivinä, jolloin sähköä tarvitaan runsaasti muuhunkin kuin autojen lataamiseen.

Esimerkiksi pitkään jatkuvilla huippupakkasilla sähköauto jäisikin siis parkkipaikalle, koska lataamiseen ei riittäisi sähköä.

Bensiini on yleiseen ostovoimaan nähden vielä niin halpaa, että ainakin itse jatkan sen polttamista surutta, vaikka mielenkiintoa olisi myös sähköautoiluun.

Siihen ei ikävä kyllä ole varaa.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala

Sähköauton ekologisuus riippuu niin paljon ulkoisista tekijöistä, että sen mahdollinen paremmuus riippuu maasta. Esim. Saksassa kiisseli on ekologisempi toistaiseksi, koska sähkö siellä on likaista. Lisäksi siihen vaikuttaa luonnonvarojen kulutus, tuotantomäärät ja akkujen kestävyys.

Suomessa nykyaikaisen dieselin ja sähköauton ekologinen ero on aika mitätön.

Käyttäjän LassePipinen kuva
Lasse Pipinen

Jos sähkö vielä tuotetaan kivihiilellä, niin pienhiukkaspäästötkään eivät dieselistä välttämättä kamalasti eroa. Tosin ne on voimalaitoksessa helpompi puhdistaa ja pitää kurissa, kuin yksittäisissä autoissa.

Toimituksen poiminnat